Flunssa vai influenssa?

Sekä flunssa että influenssa ovat ylähengitysteiden infektiosairauksia. Ne eroavat toisistaan oireiden vaikeuden ja vakavuuden osalta. Molempien infektioiden ehkäisyn avain on hyvä käsihygienia. Influenssaa vastaan on tarjolla myös rokotteita.

Flunssa eli nuhakuume

Flunssa eli nuhakuume (lat. infectio respiratoris acuta) on influenssaa lievempi ylähengitysteiden infektiosairaus, jota kutsutaan puhekielessä muun muassa vilustumiseksi, lenssuksi tai nuhaksi. Sen tyypillisiä oireita ovat nuha, tukkoisuus, kipeä tai karhea kurkku ja lievä yskä sekä mahdollinen lämmön nousu ja pään-/lihassärky. Flunssan aiheuttajia ovat virukset, joita tunnetaan noin 200 erilaista. Yleisimpiä flunssaa aiheuttavia viruksia ovat rinovirukset. Flunssassa ei yleensä pyritä tunnistamaan virusta, koska virustyyppi ei vaikuta flunssan hoitoon, joka on pääasiassa oireita lievittävää.

Flunssaa sairastetaan eri ikäryhmissä erilaisia määriä, mikä johtuu pääasiassa immuniteetin eli vastustuskyvyn erilaisesta kypsymisestä. Alle 2-vuotiaat sairastavat vuodessa noin 5–7 flunssaa, nuoret ja aikuiset 2–3 flunssaa ja ikääntyneet vain yhden. Flunssakausi ajoittuu tyypillisesti syksyyn, jolloin aikuiset palaavat töihin ja lapset päiväkotiin sekä kouluun.

Flunssaa sairastetaan yleensä hieman yli viikon, vaikka moni uskookin sen kestävän vain 3–5 päivää. Lapsilla täysin tavallinen flunssa voi kestää keskimäärin 7–12 päivää ja aikuisilla jopa 14 päivää.

Flunssan tarttuminen ja ehkäisy

Flunssaa sairastava kantaa aiheuttajavirusta etenkin nenäeritteessä, josta se tarttuu esimerkiksi käsien kautta tai pisaratartuntana ihmisestä toiseen. Tästä syystä flunssan tärkein ehkäisykeino on huolellinen käsien pesu. Flunssa tarttuu helposti saman talouden ja esimerkiksi päiväkodin sisällä. Flunssan itämisaika on yleensä noin 24–72 tuntia. Tartuttaminen alkaa jo ennen varsinaisten oireiden alkamista, joten flunssaisen välttely ei välttämättä ehkäise flunssatartunnan saamista.

Flunssan hoito

Flunssaan ei ole olemassa mitään yksittäistä täsmälääkettä, koska flunssan aiheuttajat ovat viruksia. Näin ollen bakteeri-infektioihin käytettävistä antibiooteista ei ole hyötyä flunssan hoidossa. Flunssan hoitoon suositellaankin yleensä riittävää lepoa ja unta sekä niistämistä. Flunssan itsehoitoon käytettäviä tuotteita (kurkkupastillit, nenäsumutteet, sinkkitabletit yms.) voi myös oman harkinnan mukaan kokeilla.

Influenssa on flunssaa vakavampi ylähengitystieinfektio

Influenssa on tavallista flunssaa voimakkaampi ylähengitysteiden tulehdus, jonka oireita ovat tyypillisesti nopeasti nouseva korkea kuume, kova kurkkukipu, lihassärky ja kuiva yskä. Influenssaan ei yleensä liity nuhaa, kun taas flunssaa sairastava kärsii usein myös nuhasta. Kausi-influenssaa sairastetaan Suomessa yleisesti marras-helmikuussa tai joulu-huhtikuussa. Taudin itämisaika on noin 1–3 vuorokautta.

Influenssan kesto vaihtelee eri henkilöiden välillä. Perusterveellä influenssan pahimmat oireet, kuten kuume ja lihassärky helpottavat yleensä 3–5 päivän kuluessa. Kuitenkin yskä ja mahdollinen nuha saattavat jatkua muutaman viikon ajan kuumeen jälkeenkin. Influenssaa sairastaneella on kohonnut riski sairastua bakteerien aiheuttamiin jälkitauteihin, kuten keuhkokuumeeseen, joten riittävä lepo influenssan sairastamisen aikana ja sen jälkeen on perusteltua.

Influenssan hoito

Influenssaa hoidetaan vastaavasti kuin flunssaa: lepo, runsas nesteiden nauttiminen sekä kipu- ja särkylääkkeet tarvittaessa, muodostavat hoidon ytimen. Koska myös influenssa on virustauti, antibiooteista ei ole hyötyä sen hoidossa. Influenssan hoitoon on kuitenkin olemassa kaksi viruslääkettä – oseltamiviiri (Tamiflu®) ja tsanamiviiri (Relenza®). Influenssan lääkehoitoa harkitaan erityisesti silloin, kun sairastunut kuuluu tiettyyn riskiryhmään. Viruslääkkeiden ansiosta influenssan kesto lyhenee päivällä tai parilla. Lisäksi influenssan jälkitauteina esiintyvien bakteeritulehdusten ja esim. sydänlihaksen tulehduksen riski vähenee.

Influenssalta voi suojautua rokotteella

Vastaavasti kuin flunssan, myös influenssan ehkäisyssä tärkeää on huolehtia hyvästä käsihygieniasta. Influenssaa aiheuttavat influenssa A- ja B-virukset, joita vastaan on olemassa myös rokotteita. Influenssarokotteen koostumus vaihtelee vuosittain kulloinkin kiertävän virustyypin mukaan ja henkilön tulee hankkia itselleen uusi rokote vuosittain. Rokotteen antama suoja on noin 30–80 %, riippuen epidemian virustyypistä. Mikäli rokotteen saama henkilö sairastuu influenssaan, on taudilla pienempi todennäköisyys kehittyä vakavaksi, eikä bakteerijälkitauteja synny yhtä helposti kuin henkilölle, joka ei ole saanut influenssarokotetta.

Suomessa jaetaan maksuttomia influenssarokotuksia terveyskeskuksista ja työterveyshuollosta kaikille 6 kk:n–6 vuoden ikäisille lapsille sekä yli 65-vuotiaille ja riskiryhmiin kuuluville. Lisäksi rokotuksen saa maksutta sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevät henkilöt, vakavalle influenssalle alttiiden henkilöiden lähipiiri ja varusmiehet.

Lisätietoa influenssarokotteista saat soittamalla lääkärille: 0600 16334 (4 € / alk. min + pvm/mpm).

Tästä linkistä voit seurata ajantasaista influenssatilannetta niin Suomen kuin ulkomaiden osalta.

Artikkelissa käytettyjä lähteitä ja lisälukemista:

Duodecim Terveyskirjasto: Flunssa

Duodecim Terveyskirjasto: Nuhakuume, flunssa

Duodecim Terveyskirjasto: Influenssa

Jaa artikkeli:

Sekä flunssa että influenssa ovat ylähengitysteiden infektiosairauksia. Ne eroavat toisistaan oireiden vaikeuden ja vakavuuden osalta. Molempien...

Lue lisää

Siitepölyallergia on kuormittava vaiva, josta kärsii moni suomalainen keväällä ja kesällä. Siitepölyoireet alkavat tyypillisesti jo kevättalvella,...

Lue lisää

Potenssi- ja erektiohäiriöt ovat tavallinen vaiva stressaantuneen arjessa. Ruuhkavuosien kiire ja työpaineet vievät herkästi mehut koneesta,...

Lue lisää